Enkelten
kyyneliä
Kuuletko sateen
ropinaa,
vielkö kuulet, vielkö
tunnet.
Ropinallaan maataan se
pesee,
kuuletko hiljaisen
äänen.
Itkua se on kauniiden
enkelten,
puhdistaa ilmaa,
rauhoittaa sään.
Hiljentyy metsä,
hiljentyy maa,
nurmen hiljaa
kostuessa.
Vielkö huomaat sen.
Kuuletko sateen
ropinaa,
vielkö tunnet, vielkö
kuulet.
Se on pisaroiden
laulua,
tunteelle niin
kaihoisalle.
Enkelit itkevät
kauneudelle.
[FINIS]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti