Kostunut muuri

 I

Kauneutta ovat hiljaiset hetket

kosteassa portaikossa,

unohdettujen aarien

hiljaista melodiaa.

Kauneutta ovat hiljaiset virrat

sateen kostuttamilla kivillä,

hiljaisen yön solinaa.

Kuvatkoon maailmamme

ajatonta kauneutta

yhden katon alla.

II

Sammaleinen kivimuuri

aikakauden muuttuessa

säilyy yhä murtumatta.

Karheaa pintaa lohjenneen kiven,

rosoista lempeä graniitin,

yökasteen siunauksessa,

ajanhampaan uhrilahjaa.

Sammaleinen kivimuuri

aikakauden muuttuessa

kappaleen historiaansa nähnyt,

koleat talvet,

pitkät tummat yöt.

Kuullut sateen hiljaisen ropinan,

pienen enkelin huokauksen.

_

Seitsemän kuuta & ripaus ajatonta.

Aika on kypsä.
On viimeinkin aika päivittää ja jakaa tietoa henkilökohtaisista projekteistani, jotka ovat pitäneet minut kiireisenä.
Viimekesän aikana olen valmistellut ensimmäistä runoelokuvaani, jonka on tarkoitus toimia koosteena tulevalle kirjalleni, joka kantaa otsikon mukaista nimeä; "Seitsemän kuuta & ripaus ajatonta".
Kuten usein on esikoisteosten kohdalla, käsikirjoituksen loppuunsaattaminen kirjaksi asti ei ole aina ihan niin yksioikoinen ja helppo tie, sen enempää kuin esikoisen runoelokuvankaan kuvaaminen, sillä kummankin luomisprosessia varjosti aika ajoin omanlainen inertiansa.
Kuitenkin nyt tässä vaiheessa tilanne vaikuttaa hyvältä ja palaset ovat viimein osuneet kohdalleen suotuisten tähtien alla.
Tulen palaamaa kirjaani myöhemmin uudemmalla päivityksellä, mutta tällä kertaa lasken tarkastelunne alle esikoisen runoelokuvani.

Elokuva nähtävissä Vimeossa: https://vimeo.com/140567456


Youtuben käyttäjät voivat katsoa elokuvan suoraan ikkunasta: