Kirjoitustyöni on edennyt otolliseen vaiheeseen, jonka johdosta tulen pyhittämään kirjoittamiseni runojulkaisun käsikirjoituksen laatimiseen.
Käsikirjoitus tulee koostumaan blogissa luettavissa olevien runojen lisäksi, ennen julkaisemattomasta materiaalista.
Toivon koko -pienestä ja mustasta- sydämestäni, että kirjallinen kädenjälkeni tulee tavoittamaan lukijakuntansa tulevaisuudessa.
Blogin kirjoittaminen ei suinkaan lopu tähän, sillä tulen jatkamaan runojen kirjoittamista myöhemmin uusilla teksteillä.
Pyrin henkilökohtaisesti siihen, että näin tulee tapahtumaan uudessa syklissä alkuvuodesta 2014.
Otan mielelläni vastaan asiallista palautetta ja mietteitä omista teksteistäni, sekä runoudesta yleensäkin.
Palautteen pyydän ohjaamaan osoitteeseen: andy.crow [at] suomi24.fi.
Lämminhenkistä ja inspiroivaa talven alkamista !
T: Andy Crow.
lauantai 9. marraskuuta 2013
Temppeli sielussamme
Temppeli
sielussamme
Epäpyhän kaunis
mieli,
kaapu massan harmaisen,
sielun temppelissä
tanssii.
Vapisee maa, lohkeilee
taivas,
ajattomaksi muuttuneen.
Epäpyhän kaunis
henkäys,
korkeat mäet jäätää.
Pitkän kaamos
koputtaa,
porrasta temppelin
jalallansa.
Vapisee maa, lohkeilee
taivas,
epäpyhän tanssiessa,
omaa kaunista
henkäystään.
[FINIS]
perjantai 8. marraskuuta 2013
Joutsenille
Joutsenille
Aikamme laulaa, läpi
jään,
sydäntämme vaalivan,
joka huutomme taivaalle
nostattaa.
Kenelle laulaa
joutsenet,
tuskan kaunista
lauluaan.
Syksyyn, joka talvee
odottaa,
aikamme nousseen,
eheytyy jo maa.
Takana surua,
joka rintaan pakahtuu.
Aikamme laulaa,
huutomme taivaalle
nostattaa.
Kenelle laulaa
joutsenet.
kenestä aika jättää.
[FINIS]
Varjonlapsi
Varjonlapsi
Varjonlapsi lattialla
istuu.
Tuntemusten väsyneiden,
kirjo painaa mieltä.
Ilta kiitää väsynein
silmin,
yöksi pian kääntyy,
vaan päivä onko
valmis.
Unen aika,
kauan sitten,
kierien se ei tule.
Varjonlapsi vaikka
kömpisi,
saarillensa pehmeille,
pimeys kaunis,
muut jo nukkuu,
eipä saavu nukkumatti.
Unettoman ristiretken,
mieli makaa lattialla,
tuntemusten rauha,
ei tunne odottavaa,
tunneiksi taas kääntyy.
Koputukseen havahtuu,
kuka oveen koputtaa.
Unen aika,
myöhään sitten,
valveilla se ei tule.
Oven takana nukkumatti,
kantaa eteiseen
hiekkaa.
Varjonlapsi ylös
lattialta nousee,
tuntemusten väsyneiden,
uni pian koittaa.
Ehkä pian unisaaret,
pehmeät maisemat
löytää.
[FINIS]
Tunnisteet:
nukkumatti,
nukkuu,
ristiretken,
runo,
tunne,
tunneiksi,
uni,
varjonlapsi
Piilo
Piilo
Elämällään
retostellen,
sinne se ei kanna,
alla portaan
piilopaikan,
löytääkö sen
luokse.
Piilossa niin
syrjäisessä,
syrjään katse ei
löydä.
Elämällään
retostellen,
mielivapaan juoksu,
tarina jota ei ole,
taakseen elo ei katso.
Alla portaan
piilopaikan,
silti ompi lähellä.
Elämällään
retostellen,
katso portaan alle.
[FINIS]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)