tiistai 17. tammikuuta 2017

Metsä

Metsä


Kerran vannoin suurien sanojen nimeen,
totuutta etsien kaninkolosta,
paikasta tuntemattomien metsien.

Ei löytynyt totuutta,
vain kivet, kannot soraisten polkujen
ja tyydyttämättä jäi tiedonjano.

Vaan valon löysin ykseydestä
suurien sanojen soinnusta,
kaninkolon rappeumasta,
ja tuttujen metsien sammaleesta.

_

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti