Tuhkan
alla
Raunioilla poltetun
maan,
lepää alla
savuverhon,
kylä lyöty kivinen.
Keskellä kummun
hiiltyneen,
lepää kappeli
murheiden.
Tumma torni
hiiltyneenä,
risti maahan
pudonneena.
Yllä tumman portaikon,
oven tumman teljetyn.
Öljyn katkun palaneen,
ulkoa raskaasti
suljetun,
ovessa tumman teljetyn.
Raosta oven hiiltyneen,
näky kertoo tarinaa,
ulkoa raskaasti
suljetun.
Niin on oltava,
nyt sen näen,
herran huone murheiden.
[FINIS]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti